Glaukooma

Glaukooma on krooninen ja etenevä näköhermon sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermonpäähän, hermosäiekerrokseen sekä näkökenttään ja voi pitkälle edetessään johtaa vakavaan näkövammaisuuteen tai jopa sokeuteen.

Glaukooma on usein alkuvaiheessa täysin oireeton. Edetessään glaukooma voi aiheuttaa tunnetta, että toinen tai molemmat silmät eivät näe tarkasti. Koska sairaus on pitkään oireeton, vain puolet glaukoomaan sairastuneista on tietoisia sairaudestaan.

Glaukoomapotilaiden määrän Suomessa oletetaan ylittävän 100 000 vuonna 2020. Maailmanlaajuisesti glaukoomapotilaita on karkean arvion mukaan 100 miljoonaa.

Glaukooman tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta joitakin riskitekijöitä on tutkimuksissa löydetty.

Kohonnut silmänpaine

Kohonnut silmänpaine sekä silmänpaineen voimakas vaihtelu ovat riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa hoidolla.

Ikääntyminen

Glaukooma on harvinainen alle 40-vuotiailla, mutta iän myötä yleistyy voimakkaasti: yli 50- vuotiailla esiintyvyys on noin 2% ja yli 75-vuotiailla jo jopa yli 5%.

Sukurasite

Lähisuvussa esiintyvä glaukooma nostaa sairastumisen riskin 3-9 -kertaiseksi.

Muut riskitekijät

Muita riskitekijöitä ovat mm. suuriasteinen liki- tai kaukonäköisyys, sarveiskalvon ohuus sekä diabetes.

Hoito

Silmänpaineen alentaminen on toistaiseksi glaukooman ainoa hoitomuoto. Glaukooman hoidon ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä glaukooman aiheuttamaa näkövammaisuutta. Taudin hoito perustuu silmänpaineen alentamiseen lähtöpainetasosta riippumatta. Yleensä pyritään 20 – 30 % laskuun, tai ainakin alle 20 mmHg:n silmänpainetasoon.

Yleisin keino on käyttää silmätippoja. Hoidon vaikuttavuutta seurataan silmänpaineen alenemisen lisäksi näköhermonpään ja hermosäiekerroksen kuvantamisella sekä näkökenttätutkimuksella. Lääketipat voivat varsinkin alkuvaiheessa aiheuttaa silmän ärsytystä ja epämukavuutta. Tästä johtuen tippojen ottaminen saattaa toisinaan jäädä epäsäännölliseksi ja glaukooma voi edetä nopeastikin. Jos tipat eivät auta tai sovi, voidaan silmään antaa laser- tai leikkaushoitoa.

Glaukooman ennuste on pääsääntöisesti hyvä, jos glaukooma havaitaan ajoissa ja sekä hoito että seuranta toteutuvat normaalisti. Suurin näkövammaisuuden riski syntyy viivästyneestä taudin havaitsemista. Tämän vuoksi silmänpaineen säännöllinen mittaaminen on tärkeää taudin varhaiseksi havaitsemiseksi.

Silmänpaineen mittaus

Normaalisti silmänpaineen vaihtelu on vähäistä, mutta glaukoomassa vaihtelu on merkittävää. Pitkän aikavälin silmänpaineen seuranta mahdollistaa tarkkaan tietoon pohjautuvan glaukooman hoidon.

iCare HOME2 on kotikäyttöön tarkoitettu silmänpainemittari. Laite mahdollistaa eri vuorokaudenaikoina ja arjen keskellä tapahtuvan silmänpaineen itsemittaamisen, jolloin saadaan kattava kuva silmänpaineen vaihteluista.

iCaren silmänpainemittareiden toiminta perustuu kotimaiseen, laajasti patentoituun ja tutkittuun kimmoketonometriateknologiaan. Mittauksessa pieni kertakäyttöinen anturi koskettaa kevyesti ja nopeasti silmän pintaa kuusi kertaa.

Mittaaminen on helppoa ja tulokset ovat monien kliinisten tutkimusten perusteella luotettavia.

Potilas mittaa silmänpainearvoja kotonaan iCare HOME2 -silmänpainemittarilla. Mittauksen jälkeen tiedot voi lähettää älylaitteeseen tai tietokoneeseen asennetulla sovelluksella terveydenhuollon ammattilaiselle. Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen antaa ohjeet mittausten suorittamistiheyteen.

Hoidosta vastaava taho voi seurata silmänpaineen kehitystä ja lääkityksen toimivuutta yhdessä potilaan kanssa turvallisesti etänä. iCare HOME2-mittausarvot ja -historia ovat helposti ja tietoturvallisesti sinun ja lääkärisi nähtävillä verkon tietokannasta verkkoselaimen välityksellä.

Sivulla käytetyt tietolähteet: www.kaypahoito.fi, www.duodecim.fi ja emeritusprofessori, silmälääketieteen ylilääkäri Ahti Tarkkasen haastattelu Hyvä Ikä -asiantuntijajulkaisussa 9.5.2018